Jaloilleni

Olemme saaneet aidon talven, ainakin jos kriteereinä pidetään lumen määrää ja pakkasen kireyttä. Metsälenkkeilyä harrastaessa saa tehdä tavallista enemmän töitä ja pukea päälleen ylimääräisiä kerroksia. Tämä sopii minulle. Kiloja on karissut sen verran, että vanhat vaatteet mahtuvat päälle, myös kerroksittain. Jaksan liikkua vaativissakin maastolosuhteissa kohtuullisesti ja palautuminen on lähellä normaalia. Enää ei tarvitse rankemmankaan lenkin jälkeen syöksyä sohvalle huilaamaan ja kopeloida kortisonipurkista lisäannoksia. Tämä kaikki kertoo minulle siitä, että kuntoutumiseni on edennyt. Olen voinut myös vähentää kipulääkitystäni.  Kannustin tähän tosin tuli hieman kuin pakon edessä. Minulle kuhahti jo marraskuussa ihottuma. Ensin ryhelmään peittyi decoltee. Kutisi kuin mikä, raapiminen oli suurta nautintoa. Lopulta punoittavassa, kutisevassa ihottumassa olivat korvantaukset, yläselkä ja käsivarret. Lääkäri arveli ihottuman johtuvan jostain syömästäni lääkkeestä. Mistähän niistä? On

Toivoin edellistä terveempää vuotta. Sitä ei tullut ainakaan Amerikan suunnasta. Trump joukkoineen järjesti aikamoisen pommin  alkuvuoteen. Suurimpana syyllisenä tähän hulluuteen pidän Trumpia itseään, tuota minulle mysteeriksi jäänein keinoin itsensä mahtivallan johtoon saanutta, itsensä ääliöksi tehnyttä kummajaista. Hän kehoitti kannattajiaan tulemaan kukkulalle "käyttäytymään villisti". Päämiestason ihmiseltä pitäisi voida odottaa hieman toisenlaista viestiä kannattajilleen. Mitä sinä olisit valmis tekemään Saulin kehoituksesta?  Jokainen on toki vastuussa omista teoistaan ja presidentin lausahduksen voi tulkita monella tavalla.  Koko Trumpin kausi lausuntoineen ja toimineen on  antanut viitteitä tulevasta, mutta harva uskoi, että se "huipentuisi" näin.  Trump ei ollut häävi presidentti, ei edes hyvä häviäjä.  Reilu tappion myöntäminen ja onnen toivottaminen valitulle olisivat nostaneet Trumpin osakkkeita ainakin minun silmissäni. Ihmettelen suuresti, miten häne