Jaloilleni

 Olen viimeksi kirjoittanut blogia alkuvuodesta. Nyt eletään jo elokuun ehtoopuolta. Vaikka syksy alkaa olla jo käsillä, minusta tämä vuodenaika syystä tai toisesta tuntuu aina uudelta alulta. Tuohan syksy tullessaan aina niin sanotun normaalin rytmin. Koulut ja työt alkavat lomien jälkeen. Syksyn tullen hakeudutaan taas uusien tai vanhojen harrastusten pariin kesätauon jälkeen. Minulla juuri tällä päivällä 27.8 on suuri merkitys. Silloin kolme vuotta sitten, vuonna 2020 aloin saada elämääni takaisin. Sen mahdollisti Töölössä tehty aivolisäkeleikkaus. Siitä alkoi hidas toipuminen. Ja tänä päivänä, 3 vuotta myöhemmin voin sanoa todella saaneeni elämäni takaisin ja toipuneeni tuosta painajaisesta nimeltä Cushing. Te, jotka olette seuranneet taivaltani tiedätte, että matkani on ollut pitkä ja kiemurainen. Sen tietävät myös kohtalotoverini, saman oudon sairauden kanssa kamppailevat tai kamppailleet. Näin jälkeenpäin voin vain ihmetellä, että miten olen selvinnyt kaikesta tuosta koettelemuk